Akkreditointi tarkoittaa riippumatonta menettelyä, jossa arvioidaan organisaation pätevyys suorittaa tiettyjä tehtäviä ennalta määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Suomessa akkreditointia käytetään erityisesti laboratorioiden, tarkastuslaitosten, sertifiointiorganisaatioiden ja muiden vaatimustenmukaisuuden arviointia tekevien toimijoiden pätevyyden osoittamiseen.

Akkreditoinnin tarkoitus on lisätä luottamusta siihen, että mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit tehdään asianmukaisilla menetelmillä. Se ei ole pelkkä yleinen laatumerkki, vaan akkreditointi liittyy aina tarkasti määriteltyyn toimintaan ja pätevyysalueeseen.

Mitä akkreditointi tarkoittaa?

Akkreditoinnissa riippumaton taho arvioi, täyttääkö organisaatio sitä koskevat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Arvioinnissa voidaan tarkastella henkilöstön osaamista, työmenetelmiä, laitteita, dokumentointia, laadunhallintaa sekä tulosten oikeellisuutta ja jäljitettävyyttä.

Tärkeää on ymmärtää, ettei akkreditointi automaattisesti koske organisaation kaikkia palveluita. Akkreditointi myönnetään tietylle pätevyysalueelle, joten asiakkaan kannattaa aina tarkistaa, kuuluuko juuri hänen tarvitsemansa tutkimus, tarkastus tai palvelu akkreditoituun toimintaan.

Kuka hoitaa akkreditoinnin Suomessa?

Suomessa kansallisena akkreditointielimenä toimii FINAS-akkreditointipalvelu. FINAS arvioi akkreditointia hakevien organisaatioiden pätevyyttä kansainvälisiin standardeihin ja muihin sovellettaviin vaatimuksiin perustuen.

FINASin akkreditointitoiminta kattaa muun muassa testaus- ja kalibrointilaboratoriot, kliiniset laboratoriot, tarkastuslaitokset, sertifiointiorganisaatiot, todentajat, pätevyyskoejärjestäjät sekä muita erityisiä vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyviä toimijoita.

Mihin akkreditointia tarvitaan?

Akkreditointia tarvitaan tilanteissa, joissa on tärkeää pystyä osoittamaan toimijan osaaminen ja tulosten uskottavuus riippumattomalla tavalla. Se voi olla merkittävä esimerkiksi teollisuudessa, laboratorioissa, ympäristömittauksissa, tuoteturvallisuudessa sekä erilaisissa tarkastus- ja sertifiointipalveluissa.

Joillakin aloilla lainsäädäntö tai viranomainen voi edellyttää akkreditoidun toimijan käyttämistä. Myös yritysten väliset sopimukset voivat vaatia, että testaus, tarkastus tai sertifiointi suoritetaan akkreditoidusti.

Akkreditointi ja sertifiointi – mikä on ero?

Akkreditointi ja sertifiointi eivät tarkoita samaa asiaa. Sertifioinnissa voidaan arvioida esimerkiksi yrityksen johtamisjärjestelmää, tuotetta, palvelua tai henkilön pätevyyttä tiettyä standardia tai muuta vaatimusta vasten.

Akkreditoinnissa arvioidaan puolestaan sitä organisaatiota, joka tekee vaatimustenmukaisuuden arviointia. Esimerkiksi yrityksellä voi olla ISO 9001 -sertifikaatti, kun taas sertifikaatin myöntänyt sertifiointiorganisaatio voi olla FINASin akkreditoima.

Miten akkreditointia haetaan?

Akkreditointiprosessi alkaa yleensä hakemuksella, jossa organisaatio määrittelee toiminnan ja pätevyysalueen, jolle akkreditointia haetaan. Tämän jälkeen hakemusta ja organisaation toimintaa arvioidaan sovellettavien standardien perusteella.

Prosessiin voi kuulua asiakirjojen tarkastamista, arviointikäyntejä, teknisen toiminnan seurantaa ja mahdollisten poikkeamien korjaamista. Akkreditointi myönnetään vasta, kun hakijan on todettu täyttävän asetetut vaatimukset.

Akkreditointi ja ISO-standardit

Akkreditoinnin yhteydessä käytetään useita kansainvälisiä standardeja. Testaus- ja kalibrointilaboratorioissa keskeinen standardi on ISO/IEC 17025, joka määrittelee vaatimuksia laboratorioiden pätevyydelle, puolueettomuudelle ja johdonmukaiselle toiminnalle.

Tarkastuslaitoksissa käytetään puolestaan ISO/IEC 17020 -standardia. Akkreditoinnissa käytettävä standardi riippuu aina siitä, millaista toimintaa arvioitava organisaatio harjoittaa.

Mitä akkreditoinnin pätevyysalue tarkoittaa?

Pätevyysalue määrittelee yksityiskohtaisesti, mitä toimintaa akkreditointi koskee. Esimerkiksi laboratorio voi olla akkreditoitu vain tietyille tutkimuksille, analyyseille tai mittausmenetelmille.

Siksi pelkkä maininta akkreditoinnista ei aina riitä. Asiakkaan kannattaa tarkistaa sekä akkreditoinnin voimassaolo että kyseisen toimijan pätevyysalue ennen palvelun tilaamista.

Onko akkreditointi pakollinen?

Akkreditointi on monilla aloilla vapaaehtoista. Käytännössä siitä voi kuitenkin tulla välttämätön, jos laki, viranomainen, sopimus tai asiakas edellyttää akkreditoidun toimijan käyttämistä.

Akkreditointi voi myös parantaa yrityksen uskottavuutta ja helpottaa palvelujen hyväksymistä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä on erityisen tärkeää toimialoilla, joissa tulosten vertailukelpoisuus ja tekninen pätevyys ovat keskeisiä.

Akkreditoinnin hyödyt

Akkreditoinnin tärkeimpiä hyötyjä ovat toimijan pätevyyden riippumaton osoittaminen, tulosten uskottavuuden vahvistaminen ja asiakkaiden luottamuksen lisääminen. Se voi myös helpottaa viranomaisvaatimusten täyttämistä ja parantaa palvelujen kansainvälistä hyväksyttävyyttä.

Yritykselle akkreditointi voi lisäksi olla kilpailuetu. Se osoittaa, että organisaation toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja että sen on jatkuvasti täytettävä määritellyt vaatimukset.

Miten tarkistaa akkreditointi Suomessa?

Suomessa toimijan akkreditointitiedot kannattaa tarkistaa FINASin julkaisemista tiedoista. Tarkastuksessa on hyvä kiinnittää huomiota akkreditointitunnukseen, voimassaoloon, käytettyyn standardiin ja erityisesti pätevyysalueeseen.

Jos esimerkiksi laboratorio ilmoittaa olevansa akkreditoitu, asiakkaan tulisi varmistaa, kuuluuko juuri tarvittava testi tai analyysi sen akkreditoituun pätevyysalueeseen.

Yhteenveto

Akkreditointi on tärkeä järjestelmä, jolla osoitetaan organisaation pätevyys suorittaa tiettyjä testauksia, tarkastuksia, mittauksia tai sertifiointeja. Suomessa kansallisena akkreditointielimenä toimii FINAS, joka arvioi toimijoita kansainvälisten standardien ja muiden vaatimusten perusteella.

Akkreditointi lisää luottamusta tuloksiin, auttaa osoittamaan teknistä osaamista ja voi olla merkittävä sekä viranomaisvaatimusten että kansainvälisen liiketoiminnan kannalta. Olennaisinta on kuitenkin muistaa, että akkreditointi koskee aina määriteltyä pätevyysaluetta eikä automaattisesti organisaation kaikkea toimintaa.